TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekuntaLEHTINEN, MIKKO:
Pro gradu -tutkielma, 124 s., 5 liites.
Kulttuurihistoria
Toukokuu 2005Masentunut rakastaja, ahdistava avioliitto. Rakkauden diskurssit J. H. Erkon kirjoituskilpailun novelleissa vuosina 1969, 1970, 1980 ja 1990.
Asiasanat: avioliitto, harrastajakirjoittajat, J. H. Erkon kirjoituskilpailu, masennus, rakkaus, seksuaalisuus, sukupuolihistoria.
Olen lukenut J. H. Erkon kirjoituskilpailuun lähetettyjä nuorten aikuisten (20–24 -vuotiaat) novelleja vuosilta 1969–1990 ja tutkinut niissä esiintyviä rakkauteen liittyviä puhetapoja eli diskursseja. Ehkä tärkein diskursseja koskeva huomio on se, että jälkimodernina aikana monet itsestäänselvyydet, kuten avioliittoinstituutio, ovat menettäneet voimaansa.
Kolme diskurssia osoittautui novelleissa niin vaikutusvaltaisiksi, että kutsun niitä ”suuriksi diskursseiksi”.
Puhtaan suhteen diskurssin voimistumisesta löytyy osaselitys siihen, että harrastajakirjoittajat ovat samanaikaisesti tulleet kriittisemmiksi sekä avioliittoa että satunnaisia seksisuhteita kohtaan. Puhdas suhde perustuu yksilöiden väliseen luottamukseen ja keskinäisiin sopimuksiin ja loppuu, kun ihmiset eivät enää viihdy yhdessä.
Rakkautta koskevat diskurssit ovat vahvasti sukupuolittuneita. Vuosina 1969–1980 lähinnä miehet kirjoittivat positiivisia tarinoita tilapäisistä seksisuhteista, ja naiset positiivisia avioliittotarinoita. Tutkimusajanjaksoni aikana sukupuolet ovat lähentyneet: vuonna 1990 naisetkin kirjoittivat ronskeja seksitarinoita, ja molemmat sukupuolet pohtivat aiempaa enemmän rakkauteen ja seksiin liittyviä moraalikysymyksiä.
Vuodesta 1980 lähtien masennus ja muut psyykkiset ongelmat olivat rakkausnovelleissa erittäin yleisiä konfliktin aiheuttajia. Nuorten aikuisten elämä on tutkimusajanjaksoni aikana monimutkaistunut. Toisaalta rakkaus ja seksi ovat tulleet yhä tärkeämmiksi asioiksi, joita ilman eläminen on tuskallista. Novellien naisten ja miesten ongelmat ovat keskenään erilaisia, mikä johtunee kahdesta sukupuolittuneesta ”suuresta diskurssista”:
Huorittelun diskurssi jakaa naiset hyviin ja huonoihin heidän seksuaalisuutensa perusteella. Naisen odotetaan olevan kaunis ja seksikäs, mutta toisaalta hänen on jatkuvasti pelättävä huorittelua. Monet novellien naiset seurustelevat vain koska heiltä odotetaan sitä, ja seksi tuntuu heistä tyhjältä. Seksistä avoimesti nauttivat tytöt ovat usein ”pahoja tyttöjä”.
