Mikä ihmeen wifi?
Tietokoneen yhdistäminen internetiin on nykypäivänä yksinkertainen prosessi, ja vaihtoehtoja on monia.
Useimmat ihmiset tunnistavat termin ”wifi”, joka on langattomien verkkojen synonyymi. Termi Wi-Fi eli Wireless Fidelity on markkinointifirman keksimä, ja se onkin onnistunut hyvin. Ideana oli muistuttaa stereoista tutusta sanasta ”hi-fi” eli high-fidelity, jonka monet jo tuntevat.
Lähes kaikki nykyaikaiset kannettavat tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit on varustettu mahdollisuudella liittyä wifi-verkkoon.
Kotona internet-yhteys saadaan usein ADSL-modeemin tai reitittimen kautta. Nämä yleensä harmaat, mustat tai valkoiset laatikot ovat keskenään hyvin samanoloisia, ja niiden ero on siinä, että ADSL-modeemi saa internetin puhelinpistokkeen kautta, kun taas reitittimeen liitetään internet-piuha. Kannattaa etsiä tietoa operaattoriltasi tai kenties taloyhtiöltäsi siitä, minkälaisen laitteen tarvitset.
Näissä laitteissa on antenni langattoman verkon jakamiseen, vaikka nykyään antenni on usein piilotettu laitteen sisälle. Yleensä verkon nimi, tunnettu myös nimellä SSID, sekä salasana löytyvät laitteen pohjasta. Molemmat ovat yleensä myös muokattavissa laitteen asetuksista, jos haluat tehdä verkkosi turvallisemmaksi tai helpommin tunnistettavaksi.
Salasanan kanssa pitää olla tosi tarkkana. Jos pientä tekstiä on vaikeaa lukea, voit ottaa siitä älypuhelimellasi kuvan ja zoomata lähemmäs. Ota huomioon, että pieni l ja iso I voivat sekoittua, samoin nolla ja O-kirjain.
Langattomia verkkoja ei ole saatavilla pelkästään kotona. Kahviloissa, hotelleissa ja julkisissa tiloissa on usein tarjolla langattomia verkkoja, joiden tunnistetiedot voi saada henkilökunnalta. Kannattaa kuitenkin huomata, että avoimet, salasanattomat wifi-verkot voivat olla tietoturvariski (voit lukea lisää Ylen Digitreeneistä).
Lisäksi moni ei ehkä tiedä, että älypuhelimet ja muut mobiililaitteet, joilla on oma mobiili-internetyhteys, kuten 4G tai 5G, voivat toimia langattomina reitittiminä. Mikrobitin tekemä vertailu keväällä 2019 jopa osoitti, että älypuhelimet olivat tehokkaampia internetin jakamisessa kuin erilliset mobiilireitittimet.
Wifi-verkkoon liittyminen Windows-tietokoneella
Sekä Windows 10:ssä että 11:ssä on tehtäväpalkin oikeassa alakulmassa aaltomainen Wi-Fi-kuvake. Napsauttamalla tätä kuvaketta saat nopean pääsyn saatavilla oleviin langattomiin verkkoihin ja voit yhdistää niihin suoraan. Jos Wi-Fi on kytketty pois päältä, kuvake saattaa näyttää erilaiselta, mutta napsauttamalla sitä pääset silti nopeasti verkkoasetuksiin.
Windows 11:n liittäminen internetiin
Sekä Windows 10:ssä että 11:ssä on tehtäväpalkin oikeassa alakulmassa aaltomainen Wi-Fi-kuvake. Napsauttamalla tätä kuvaketta saat nopean pääsyn saatavilla oleviin langattomiin verkkoihin ja voit yhdistää niihin suoraan. Jos Wi-Fi on kytketty pois päältä, kuvake saattaa näyttää erilaiselta, mutta napsauttamalla sitä pääset silti nopeasti verkkoasetuksiin.
Pääset samoihin verkkoasetuksiin myös toista kautta, Start-valikon kautta. Tässä ohjeet Windows 11:lle:
- Avausvalikko: Napsauta tehtäväpalkissa sijaitsevaa Windows-logoa tai paina näppäimistön Windows-näppäintä. Tämä avaa Start-valikon.
- Asetukset: Valikon oikeassa yläkulmassa näet hammasratassymbolin, joka vie sinut asetuksiin. Napsauta sitä.
- Verkko ja internet: Asetuksista löydät monia vaihtoehtoja, mutta sinua kiinnostaa ”Verkko ja internet”. Napsauta tätä vaihtoehtoa.
- Wi-Fi: Vasemmalla näet erilaisia verkkoasetuksia. Valitse ”Wi-Fi”.
- Verkot: Tässä vaiheessa näet listan saatavilla olevista langattomista verkoista.
- Yhdistäminen: Valitse haluamasi verkko ja napsauta ”Yhdistä”. Sinua pyydetään antamaan salasana, jos verkko on suojattu.
- Salasana: Kirjoita langattoman verkon salasana ja napsauta ”Seuraava”. Kuten aiemmin mainitsin, ole tosi tarkkana oikeinkirjoituksen kanssa! Yleensä näet myös vaihtoehdon ”Muista tämä verkko”, joka on valittuna oletuksena. Jos jätät tämän valinnan voimaan, yhteyden muodostaminen on jatkossa hyvin helppoa, sillä Windows tunnistaa verkon heti kun se on saatavilla ja yhdistää siihen oma-aloitteisesti.
- Yhteys muodostettu: Jos kaikki meni hyvin, tietokone on yhteydessä internetiin ja voit käyttää sitä normaalisti.
Mobiiliverkot NMT:stä 5G:hen
Alkuaikojen mobiiliverkot, kuten NMT (Nordic Mobile Telephone) ja GMT (Groupe Spécial Mobile), tarjosivat lähinnä peruspuhelupalveluita ja tekstiviestejä. Niiden jälkeen siirryttiin numeeriseen nimeämiseen, mikä tarkoittaa sitä, että hauskat kirjainyhdistelmät kuten OMG jäivät käyttämättä — onneksi tai valitettavasti, riippuen näkökulmasta.
3G ja 4G: Kolmannen sukupolven (3G) verkot olivat suuri edistysaskel, ja ne mahdollistivat huomattavasti nopeammat datayhteydet. Tämä avasi ovet monimutkaisemmille sovelluksille ja palveluille, kuten videopuheluille. Neljäs sukupolvi kiihdytteli vielä reippaasti lisää, ja 4G riittää mainiosti vaikkapa teräväpiirtotelevision katsomiseen.
5G: Viides sukupolvi (5G) on viimeisin tulokas, ja se tarjoaa vielä nopeampia datayhteyksiä ja lyhyempiä viiveitä. 5G:n suurimmat edut ovat kuitenkin enemmän teollisuus- ja IoT-sovelluksissa (Internet of Things), sillä tavallinen käyttäjä ei välttämättä huomaa suurta eroa 4G:hen verrattuna, ellei käytössä ole erityisen datanopeutta vaativia sovelluksia.
Nykyään on siis tarjolla 4G- ja 5G-yhteyksiä. Kun solmit operaattorin kanssa sopimuksen, yleensä saat sim-kortin, jonka voit sujauttaa kännykkään. (On kuitenkin myös puhelimia, jotka toimivat ilman sim-korttia, käyttäen esimerkiksi eSIM-teknologiaa.)
Aivan samanlainen sim-kortti on myös mobiilireitittimessä tai tabletissa, mutta silloin sopimus yleensä koskee pelkkää datayhteyttä, joka ei sisällä puheluita tai tekstiviestejä.
Mobiiliyhteyden nopeus
Mobiiliyhteyden nopeus on monen tekijän summa. Ensinnäkin, on tärkeää, että lähin linkkitorni tukee nykyistä teknologiaa, kuten 4G:tä tai 5G:tä. Tornin etäisyys ja mahdolliset esteet, kuten rakennukset tai mäet, vaikuttavat myös yhteyden laatuun. Lisäksi liikenteen määrä verkossa voi vaihdella vuorokaudenajasta riippuen. Esimerkiksi aamuyöllä käyttäjiä on yleensä vähemmän, mikä saattaa tarkoittaa nopeampaa yhteyttä.
Yhteyden nopeuden voit tarkistaa helposti netissä erilaisten nopeustestien avulla, kuten esimerkiksi sivustolta speedof.me. Tässä yhteydessä ”download” tarkoittaa latausnopeutta internetistä laitteeseen päin. Se on usein käyttäjälle tärkeämpi mittari, sillä se vaikuttaa esimerkiksi sivujen latautumisnopeuteen ja videoiden sujuvuuteen. ”Upload” puolestaan mittaa lähetysnopeutta laitteesta internettiin, ja se on erityisen tärkeää, jos esimerkiksi lähetät suuria tiedostoja tai videoita pilvipalveluun.
Internet-yhteyden jakaminen Android-laitteesta
Internet-yhteyden jakaminen Android-laitteesta voi olla melkoinen seikkailu, sillä asetuksien sijainti ja nimitykset saattavat vaihdella laitteen ja käyttöjärjestelmän versiosta riippuen. Yleisesti ottaen, yhteyden jakamisen asetukset löytyvät usein Asetukset-valikosta, alakategoriasta nimeltään ”Lisää” ja sieltä edelleen kohdasta ”Jaettu yhteys ja kannettava yht. piste” tai jotain sinne päin. Jos tekstit tuntuvat oudosti suomennetuilta tai jopa virheellisiltä, et ole yksin. Suomennokset voivat olla monesti epäselviä, kuten ”Verkkosidonta ja siirrettävä hotspot” tai ”Määritä Wi-Fi-tukiasema”.
Kun löydät oikean kohdan, näet yleensä vaihtoehdon ”Määritä mobiilitukiasema” tai vastaavan. Tämän kautta voit vaihtaa verkon nimen (SSID) ja salasanan. Jos oletuksena näkyy nimi ”AndroidAP”, on suositeltavaa vaihtaa se, sillä monilla on käytössä samanniminen verkko.
Huomioi, että yhteyden jakaminen kuluttaa laitteesi akkua huomattavasti nopeammin kuin normaali käyttö. Jos aiot jakaa yhteyttä pidemmän aikaa, on viisasta pitää laitetta latauksessa.
Internet-yhteyden jakaminen iPhonesta tai iPadista
iPhonella tai iPadilla yhteyden jakaminen on yleensä yksinkertaisempaa. Avaa ”Asetukset” ja siirry kohtaan ”Oma hotspot”. Kytke ominaisuus päälle, ja olet valmis jakamaan yhteyttä. Asetukset näyttävät yleensä verkon nimen, esimerkiksi ”iPhone (Mikko)”, ja alla näkyy Wi-Fi-salasana. Kirjoita tämä salasana toiseen laitteeseen, jolla haluat käyttää jaettua yhteyttä.