Vienansineä

24,00 

Maija Myllykankaan vuonna 1997 ilmestyneestä runokirjasta tuli pieni klassikko Vienan-kävijöiden taskuun.

Kuvaus

Juminkeko julkaisi vuonna 2012 Maija Myllykankaan (ent. Lehtinen) Vienansineä-kokoelmasta toisen, uudistetun ja laajennetun painoksen. Vuonna 1997 ilmestyneestä runokirjasta tuli pieni klassikko Vienan-kävijöiden taskuun, mutta ensimmäinen painos oli ollut jo vuosia loppuunmyyty; sen kustantaja oli Koivu ja tähti Oy.

Vienansineä sai innostuneet arvostelut; runojen sanottiin välkehtivän lämmintä valoaan kuin jokisimpukoiden helmet. Kritiikki kiitti sen herkkyyttä ja huumoria, aitoa arjen kokemusta sekä hetken, hiljaisuuden ja ikuisen runon vangitsemista ilman korulauseita.

Runo vaeltaa kylissä veneentekijöiden ja muikunpyytäjien matkassa, istuu iltoja erämaataloissa, maistelee vienalaisnaisten kertomuksia kuin makeaa kettumaitoa ja itkee huoletta heti ensimmäisen surullisen tarinan kohdalla. Vienan vuodenajat piirtävät runoille värikkään taustansa – tammikuussa hyppää Vuokkiniemi huopatossuihinsa, mutta toukokuussa kevät tulee Kuitin rantaan siniset kengät jalassa.

Vienansineä on uuden runon kumarrus vanhoille runolaulajille rajan molemmin puolin. Toisessa, laajennetussa painoksessa ovat mukana 2000-luvulla kirjoitetut juhlarunot kahdelle suurelle runolaulajalle, hietajärveläiselle Jussi Huoviselle ja vuokkiniemeläiselle Santra Remsulle, jotka molemmat olivat runoilija Maija Myllykankaan hyviä ystäviä.

Santra siirtyi tuonilmaisiin heinäkuussa 2010 ja Jussi toukokuussa 2017, mutta heidän runohenkensä elää Vienansinen lukuisissa runoissa. Vienansinen viesti on hiljainen mutta luja: luonto on meidän runomme ja hengenpitimemme – ja rajaa vahvempi on runo.

Maija Myllykangas (s. 1956) on vienalaisen laukunkantajan lapsenlapsi, Ontipan Simanan Trohkiman Jyrin Kormilan Huotarin Muarien Muarie, joka asuu I.K. Inhan kotikylässä Virtain Jäähdyspohjassa. Hän on aiemmin julkaissut runokirjat Nokkahuilupuu (2007), Nurmikuukusen lauluja (2007) ja Tuulihattupöytä (2010) sekä vienankarjalaisen matkakirjan Äitisemme Vuokkiniemi (2009).

Vienansinen ulkoasusta vastaa taittaja Mikko Lehtinen, ja sen kannen monotypian on tehnyt tamperelainen graafikko Tuuni Turula.

Runokokoelma Vienansineä on Kuhmossa toimivan kulttuurikeskus Juminkeon julkaisusarjan 89. julkaisu.

Santra Remsujeva ja Maija Myllykangas Vuokkiniemessä vuonna 2009. Kuva: Markku Nieminen.
Santra Remsujeva ja Maija Myllykangas Vuokkiniemessä vuonna 2009. Kuva: Markku Nieminen.
Jussi Huovinen ja Maija Myllykangas vuonna 2012. Kuva: Anna-Leena Rauhala.
Jussi Huovinen ja Maija Myllykangas vuonna 2012. Kuva: Anna-Leena Rauhala.

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Vienansineä”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *