Vienan kansan laulajia: Poavilan akka (CD-levy)

14,90 

Kuvaus

Poavilan akka eli Outi Lesonen (1905–1996) Latvajärven kylästä oli yksi aikamme suuria perinteentaitajia. Hän kantoi kahden suuren suvun tietohuisia. Hän oli Vienan runoruhtinaan Arhippa Perttusen pojanpojantyttärenpojantytär. Toista sukuhaaraa hänen ukkonsa (isoisänsä) oli 112-vuotiaaksi elänyt tietäjä Moissein Kusma (sukunimeltään Ahonen), jota ja jonka isää, myös maineikasta tietäjää Spiireini Moisseita olivat laulattaneet mm. A. A. Borenius, Kusti Karjalainen ja Heikki Meriläinen. Sekä Moissei että Kusma olivat myös vienankuuluja patvaskoita.

Yhdeksänvuotiaana tyttönä Outi muutti Latvajärven Hoapavuorasta Venehjärven Niskalan taloon, sinne naidun kymmentä vuotta vanhemman siskonsa Annin seuraksi. 16-vuotiaana häntä itseään kosittiin ja perinteenmukaisten vienalaisten häiden jälkeen hänestä tuli Nauman Iivanan Poavilan akka. Poavilan akkana hänet sitten loppuikänsä tunnettiin. Hyvin harvat edes tiesivät hänen oikean nimensä.

Kaikkiaan Poavilan akka sai kymmenen lasta, mutta osa heistä kuoli nuorena. Sodanaikainen evakkoreissu Arkangelin alueelle vei monelta perheeltä lapsia. Sodan jälkeen Poavila akkansa ja lastensa kera asettui takaisin Venehjärven kylän, kunnes se 1960-luvulla likvidoitiin eli tarkoituksellisesti autioitettiin ”perspektiivittömänä kylänä”. Perhe muutti ensin Ponkalahteen ja sen hävittämisen jälkeen Uhtualle. Kun viitisen vuotta vaimoaan vanhempi Poavila siirtyi tuonilmaisiin vuonna 1978, arveli Poavilan akka seuraavansa pian perässä. Toisin kävi. Hän eli 91-vuotiaaksi, mutta vietti kymmenen viimeistä elinvuottaan sokeana – omien sanojensa mukan – itkettyään ikävissään silmänsä piloille Poavilan valokuvan äärellä.

Sokeaksi tulo muutti Poavilan akan elämäntavan kokonaan. Näkevänä hän oli aina puuhaamassa jotakin: tekemässä ruokaa, pilkkomassa halkoja, kantamassa vettä, pyytämässä kalaa, poimimassa marjoja, jne. Kun hän ei enää voinut nähdä, hänen ajatuksena kääntyivät jokapäiväisistä askareista muistoihin. Tässä tilanteessa löysin hänet tietohuisineen. Jostain syystä kukaan ei aiemmin ollut pannut hänen tietojaan muistiin. Niitä riitti. Hän osoittautui taitavaksi starinankertojaksi eli sadunkertojaksi, loitsujen ja lääkitsemisen hallitsijaksi sekä erinomaiseksi laulajaksi. Hänen lauluarteistoonsa sisältyi myös runolaulu Väinämöisen veneenteosta, joka oli yhdistetty häälauluun.

Poavilan akka oli yksi viimeisiä vienalaisten tietohuisten kantajia, joka itse on elänyt vuosisatoja samantapaisena kulkenutta suulliseen perimätietoon pohjautunutta vanhaa elämäntapaa. Hänen puheissaan pulpahteli legendaarisia Vienan tietäjiä: Soaren Pekko, Mustapiä, Tsinkki-Riiko, Suolahen Optippa ja Smötky. Hän eli niin pitkän elämän, että nämä olivat hänen aikalaisiaan. Paitsi että hän hallitsi esi-isiltään perimänsä viisaudet, joita hän auliisti jakoi tarvitsijoille, hän oli valoisa, huumorintajuinen ja uusia sukupolvia uudenlaisissa olosuhteissa eteenpäin kannustava sukunsa kantaemo – ihminen isolla iillä.

Kaikki Poavilan akan nauhoitukset on tehty Uhtualla hänen tyttärensä Valjan kodissa, jossa hän vietti hyvässä hoidossa viimeiset kymmenen elinvuottaan.

Markku Nieminen

 

Levyn aineisto on tallennettu Latvajärvessä syntyneeltä, Venehjärveen naidulta ja Uhtualla viimeiset vuosikymmenensä eläneeltä perinteentaitajalta Outi Lesoselta 1993–1996 välisenä aikana. Julkaisija: Juminkeko.

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Vienan kansan laulajia: Poavilan akka (CD-levy)”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *