Vienan kansan laulajia: Santra Remsujeva (CD-levy)

14,90 

Kuvaus

Vuokkiniemestä syntyisin oleva ja siellä asuva perinteentaitaja Santra Remsujeva (s. 1914) on vienan paras starinan- eli sadunkertoja. Myös runolaulajana hän on vertaansa vailla. Hänen muistiinsa on tarttunut lukematon määrä lapsena kuulemaansa runolaulua. Enin osa on hänen ämmöltään (isoäidiltään) ja äidiltään, joiden laulannan keskellä hän eli ennen maailmalle lähtöään, mutta hanakasti hän on painanut mieleensä myös, mitä on kuullut muilta laulajilta.

Elias Lönnrotin paras runosaalis Vuokkiniemestä käsitti laajan häävirsikokonaisuuden, jonka hän Kalevalassa sijoitti Pohjolan häiden yhteyteen. Vuokkiniemen häälaulut ovat suullisena perintönä kulkeneet meidän aikaamme asti, Santra niiden parhaimpana kantajana. Santran esittämä Kokko lenti koilta ilmoin -häälaulu on siis lenkki siinä ketjussa, joka ulottuu Lönnrotin aikaan ja sitä paljon kauemmaksikin.

Santran lauluvarantoon kuuluu muutamia eeppisen runouden katkelmiakin, jotka ovat nykyään suullisessa perinteessä erittäin harvinaisia.

Paitsi runolaulua Santra on tallentanut muistiinsa rikkaan kirjon muunlaisiakin lauluja arkkiviisuista, balladeista ja rekilauluista jo muualla kansan suusta kadonneisiin suomalaisiin työväenlauluihin, pilkkalauluihin, hävyttömiin lauluihin ja jazziin asti.

Arkkiveisun Titanicin uppoamisesta Santra on kertonut kuulleensa 1920-luvun alussa. Sen myötä hän tuo viestin tuosta traagisesta tapahtumasta paljon elävämmin ja konkreettisemmin kuin aiheesta tehty mammuttifilmi.

Venäjän vallankumouksen synnyttämiä laulujakin Santra on kantanut näihin päiviin asti. Monia niistä ei ole enää muualta saatavissa. Niihin kuuluu innoittavia taistelulauluja ja tanssin säestyksinä käytettyjä pilkkalauluja, kuten Mannerheim ja Kerenski.

Suomalaisten punikkien mukana Karjalaan saapui silloin ajankohtaisia työväenlauluja, jotka Santra painoi mieleensä. Ilman häntä ne olisivat painuneet unholaan.

Kun 1920-luvulla uusi neuvostomaa värväsi Amerikasta sosialismin rakentajia, moni sinne siirtolaiseksi siirtynyt suomalainen otti kutsun vastaan. He toivat mukanaan Karjalaan jazzin, joka tietysti valloitti myös Santran. Jazz-laulajattarena hän onkin lyömätön.

Santran nuoruuden aikaan tanssin alkoivat syrjäyttää perinteisiä piirileikkejä. Niitä pyörittäessä ei säestystä tarvittu, koska leikkijät itse lauloivat, mutta tanssi tarvitsi musiikkia. Kun musikantteja ei aina löytynyt, tanssitkin vain laulettiin. Onpa Santra saanut kerran toimia ”orkesterina” häissä.

Santran lauluvarasto, josta tällä levyllä on vain osa, on ehtymätön. Hänen laulunsa ovat enemmän kuin musiikkia. Ne sisältävät aikakauden, yhden vuosisadan. Niissä heijastuu 1900-luvusta paljon sellaista, mikä ei noita aikoja elämättömälle avaudu vain kirjoja lukemalla. Santran esittämät laulut taas ovat suoraan kansan kokemusta. Niistä on aistittavissa eletyn ajan ilot ja surut sekä myös kansojen kohtalot.

Jokaisella laululla on ollut aikansa ja paikkansa, marginaalisillakin. Jo lapsena ämmöltään oppimiaan hävyttömiä lauluja, joita tämä lauleli kehtoa keinuttaessaan, Santra ei tohtinut laulaa vuosikymmeniin – ei edes kerääjille kotonaan, etteivät lapset – jo yli keski-ikäiset – olisi kuulleet. Vasta Suomessa vieraillessaan hän suostui niitä esittämään, ei silloinkaan julkisesti. Niitäkin on kuitenkin tälle levylle sisällytetty, koska ne ovat osa elämää. (Santralle ne älkööt olko riähkänä – syntinä – vaan sen taakan otan omille niskoilleni.)

Santran laulut eivät ole kuitenkaan vain ”viime vuosisata”, vaan osa niistä vie meidät kauas suomalaisen kulttuurin juurille. Hän saatta meidät kosketuksiin jo tuhansien vuosien takaisiin, yhä eläviin syvimpiin arvoihimme.

Markku Nieminen

 

Levyn aineisto on tallennettu vuokkiniemeläiseltä perinteentaitajalta Santra Remsujevalta vuosien 1989–2002 aikana. Julkaisija: Juminkeko.

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “Vienan kansan laulajia: Santra Remsujeva (CD-levy)”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *