Mikäli pelimaailma on pelaajille uusi, yksi hyvä tapa aloittaa kampanja on sijoittaa alku syrjäiseen ja sulkeutuneeseen seutuun, jonka asukkaat tuntevat vain vähän maailmaa oman elinpiirinsä ulkopuolella. Vuosi Pielassa sopii aloitusseikkailuksi Roudan maahan. Yhtä hyvin sen voi pelauttaa jo vakiintuneella seikkailijaseurueella, joka pestautuu talven ajaksi suojelemaan Pielan talvikylää sitä uhkaavia vaaroja vastaan.
Pielan talvikylä
Piela on syrjäinen lapinkylä, jonka asukkaat kalastavat ja metsästävät monelta suunnalta tapiolan suurten haltiametsien rajaamalla alueella. Nilakka ja Pielavesi ovat heidän kotijärvensä. Muiden lapinkylien tapaan kylä on olemassa lähinnä talvella ja muina vuodenaikoina Pielan asukkaat ovat hajaantuneet näiden kahden järven rannoille. Asukkaat ovat eristäytyneinä lievästi sisäsiittoisia, mikä ilmenee tavallista lyhyempänä elinikänä ja tavallistä tylsempinä kasvonpiirteinä.
Piela on syrjäinen lapinkylä ja sillä on vain vähän tekemistä lähimpien naapuriensa Koliman ja Majakaarteen siitojen kanssa. Kylässä pidetään kotieläiminä koiria ja lampaita. Akkajumalten lisäksi Pielassa uhrataan Tapiolle ja Mielikille, etenkin ennen keskitalven peuranpyyntiä. Asukkaita on kaikkiaan ehkä 90. Keväisin väki jakaantuu kolmeen sukukuntaan, joista Vuonamon suku suuntaa Nilakan luoteisille lahdille, Hávdit Nilakan eteläpäätyyn ja Kairit Pielaveden pohjoisille ja läntisille rannoille. Pielan asukkaat ovat rauhanomaisia kalastajia ja lampaankasvattajia, jotka elävät lapin tapaan turvekodissa. Heidän joukossaan ei ole mahdollisia pelaajahahmoja lukuunottamatta suuria sotureita tai maineikkaita metsästäjiä. Kylänoita Kekkapää taitaa ammattinsa perusteet, mutta ei ole noitana juuri maineikas tai erityisen pätevä.
Kylä laivaa lampaansa kesiksi Pielaveden suuriin saariin Pangansaloon ja Kokkosaarelle, jossa eläimet laiduntavat kesät puolivilleinä. Talvikylän ainoat taika-aarteet ovat kaksi lumottua tuohitorvea, joilla lammaslaumat saa kutsuttua syksyisin takaisin soittajan luo ja itsepäiset elikot jopa suostuvat seuraamaan torvensoittajaa veneisiin.
Tehtävä
Pielan kylässä pelätään tulevaa talvea, sillä kylän maineikkaimmat metsästäjät haudattiin toissa suvena nopean kuumetaudin vietyä heidät ja viime talvi oli vaikea. Monenlaiset paikalliset uhkakuvat väijyvät heimon yllä ja niinpä väki on yhtä mieltä siitä, että voisi palkata muutaman aseenkäyttäjän turvaamaan kylää talvelta. Kun lehti puhkeaa puuhun, hahmot ovat vapaat velvoitteistaan. Palkkioksi kyläläiset tarjoavat vähintään ylöspidon, mutta kampanjasta riippuen heitä voidaan lahjoa myös turkiksilla tai vaikka lampailla.
Seikkailun voi pelauttaa kelaamalla tylsien kohtien yli: kohtaukset liittyvät vuodenaikojen vaihteluun ja pelaajilta voi kysyä, tekeekö hahmo jotakin erikoista kyseisen vuodenajan aikana. Mikäli hahmoilla ei ole omia tavoitteita, katso seuraavasti kalenterista tapahtumia, jotka pakottavat heidät tai vähintään kylän asukkaat reagoimaan.
Alkusyksy
Viikko viikon jälkeen talvikylään muuttaa lisää väkeä syksyn marjamailta ja tyhjät talvikodat otetaan uudelleen käyttöön. Kylän tietäjä Kekkapää kertoo hahmoille, että heidän ensimmäinen tärkeä tehtävänsä on suojella talvikylää haamulta, joka kummittelee talvikylän autiossa kodassa.
Jos haamua ei häädetä, joutuu koko talvikylä etsimään uuden asuinpaikan ja nykyinen lepikko on paikkana suotuisa ja ranta mukavasti lounaaseen, missä iltapäivän aurinko pääsee paistamaan suoraan kylän siljalle. Ellei hahmoilla ole taika-aseita, jotka tepsisivät epäkuolleeseen, joutuvat he pyytämään niitä Tapiolan haltioillta. Lummekankaan haltiat voivat vaihtaa toisen kylän taikatorvista lumottuun nuoleen, hahmot voivat varastaa haltioilta taika-aseen tai sitten pitkän kaavan kautta halajavaa kampanjaa pelaaville tähän voi sopia sivuseikkailuksi Kuolleet puutarhat, jossa Vommosaaren kartanosta on haettavissa Tapiolan viikate.
Syksy
Tapiolan haltiat saapuvat vierailemaan Pielassa. Mikäli hahmot ryöstivät haltioilta aseen väkisin, vaativat haltiat aarrettaan takaisin. Elleivät hahmot luovu hyvällä, haltiat poistuvat ja väijyttävät myöhemmin osan kyläläisistä ainakin yksi pelaajahahmo mukaan lukien tuikkien näitä metsästä nuolilla.
Jos haltiaväen kanssa ollaan hyvissä väleissä, tulevat haltiat kertomaan kylän pohjoispuolella liikkuvista eleveistä. Niistä on harmia haltioillekin ja haltiat ehdottavat yhteistä metsästysrretkeä tuholaisten häätämiseksi. Vaikka eleveistä ei saa kunnon taljoja eikä niidne liha ole syötävää, niin haltiat ovat halukkaita lahjoittamaan arvokasta haltialeipää, jos hahmot auttavat heitä metsästysretkellään Paljakanvuoren maastossa.
Alkutalvi
Nilakassa ja Pielavedessä elävä veden väki elää enimmäkseen rauhassa Pielan väen kanssa, mutta yksi näkki on poikkeus. Tämä vedenelävä on useampaan kertaan heilutellut veneitä tärkeillä lampaidenkeruureissuilla ja hukuttanut toisinaan väkeä rantavesiin tai kiskonut näitä heikkojen jäiden läpi syvyyksiin.
Kun Pielaveden näkki havaitaan soittamassa räikkää Likoperän savikossa, niin kylän mitta alkaa olla täynnä. Eihän täällä uskalla lapsia enää päästää kodasta ulos. Saisiko tuon kirotun vetehisen viimein vaimennettua?
Keskitalvi
Sääennuste lupasi kylmää talvea ja sellainen tuleekin. Pahimpien pakkasten aikana porukka yrittää hytistellä kylillä, kun muutama ärjämöinen saapuu pohjoisesta häiriköimään kylän elämää. Jos käyttämässäsi pelisysteemissä ei ole ärjämöistä, valitse hirviökirjasta joku toinen otus.
Lopputalvi
Nilakan järven eteläpäässä oleviin kesäkotiin asettui edellisenä syksynä kaksi Vaajakoskelta saapunutta eränkävijää. Urho ja Kaleva ovat levottomia ja äkkivääriä veljeksiä, joita onni on kohdellut kovasti lantalaisten mailla ja he jäivät Lappiin. Lopputalvesta kaksikolta on ruoka lopussa ja he tulevat talvikylään kerjäämään. Jos kerjääminen ei tuota tulosta, niin Urho ja Kaleva aikovat ryöstää ruokaa sitten väkisin. He ovat kumpikin erämaan kovettamia kaljupäitä, jotka eivät tiedä palatako kotiseudulle vai pitäisikö liittyä asumaan lapinkylään.
Urho ja Kaleva myös kiinnostuvat kylän naisista. Pielassa puolestaan ei olla varmoja, pitäisikö nämä isot etelän miehet ottaa vastaan vai tappaa ja haudata metsään. Asia jää pitkälti hahmojen ratkaistaviksi.
Alkukevät
Kevään myötä väki hajaantuu laajemmille kalastusmaille ja kevätsijoille. Hahmoja tarvitaan kuitenkin edelleen. Honkavuoren laella kasvaa tapiolan aljopuu, joka aiheuttaa harmeja kylälle. Paikka on Nilakan itärannalla ja hyvien kalavesien äärellä ja sen takia kylällä kaivattaisiin rantaa elinkeinoihin. Iso ja vaarallinen honka, joka saattaa rusikoida lähelle pyrkiviä ihmisiä ei ole kyläläisten mieleen. Saataisiinko liikkuva honka kaadettua vielä viimeisille lumille ennen kuin haltiakansa laajemmin heräilee talviuniltaan?
Takatalvi
Talvikylä on jo hajaantunut kevätkuduille, kun talviunilta herännyt karhu käy verottamaan Uuraven lampaita. Lampaat ovat arvokas villanlähde ja kontio pyörii liian lähellä niittyjä, joten siitä on päästävä eroon. Harva miehistä on kuitenkaan valmis lähtemään karhunkaatoon, sillä sen verran elikko herättää kunnioitusta.
Kevät
Seikkailun loppuun voi halutessaan liittää elementtejä seikkailusta Turjalaismarjatan veri. Siinä tapauksessa Säviän lapinkylä on kulkenut talven mittaan pitkän taipaleen Pielaveden latvavesille ja yllättäen heimon toiselle järvelle ilmestyykin viitisenkymmentä vierasta lappalaista, jotka ovat muuttaneet seudulle kaukaa lounaasta.
Jos hahmot olivat paikallisia nuoria, he ovat tehneet kylästä turvallisen ja samalla tylsän. Ehkä Urhon ja Kalevan jutut saavat hahmot kiinnostumaan vieraammista konnuista ja matkustamaan Vaajakoskelle tai vielä kauemmas?
Alkukesä
Kun väki on hajaantunut uskaltautuu kiiraparvi etsimään ravintoa siidan mailta. Kiirat! ovat lentäviä metsän piruja, jotka tuovat pahan mukanaan. Kiira näyttää mustanpuhuvalta haukalta, jolla on noitanaisen silmät. Ne karttavat avomaastoa ja pihlajan kukat ja -marjat ovat niille myrkkyä. Tavallisesti kiirat vättelevät ihmisiä ja elävät syrjäisillä saloilla, mutta usein etenkin kevätaikaan niillä saattaa loppua ravinto, jolloin ne etsivät sitä rohkeasti myös pihapiireistä.
Kiirojen raakunta on lannistavaa ja aiheuttaa pelkoa ja paniikkia. Kiira on liikkeissään nopea ja taitava iskemään ja lentämään. Yksinäinen kiira ei vähän korppia suurempana ole aikuiselle ihmiselle vaarallinen, ellei tämä ole nälästä heikko, mutta parvi kiiroja on jo vaaraksi.
Etunimiä
Jos tarvitset kyläläisille äkkiä nimiä, poimi seuraavasta listasta: (miehiä) Jago, Jarri, Niillas, Niila, Parre, Peivas, (naisia) Hilla, Ingir, Oja, Marja, Nana, Sarrit, Vuohku.
Julkaistu 14.7.2023
