Tämä seikkailu on heksaryömintä vailla sen suurempaa juonta kuin tuntemattoman tutkiminen. Hahmoilla on vapaat kädet tutkia Pyhäselän ympäristöä ja etsiä seudulta sopivia metsästysmaita ja asuinpaikkoja. Pyhäselkä on Noljakan lapinkylän kalastus- ja metsästysmaita ja järven itäpuolella avautuu synkkä, pelottava ja tuntematon Hiitolan metsä. Välittömästi Pyhäselän läheiset metsät ovat kuitenkin Hiitolan kesyimpiä seutuja ja niitä voi koittaa tutkia ja selvittää ja jopa puhdistaa hirviöistä laajentaakseen ihmisille kelvollisia maita. Koko järviallas ja välittömästi sitä ympäröivät maat Noljakan lapinkylän asukkaat katsovat omikseen. He eivät kuitenkaan ryhdy haastamaan riitaa aseistettujen seikkailijoiden kanssa.
Kartassa heksat on ryhmitelty pystyakselilla kirjaimilla ja vaaka-akselilla numeroilla. Koska hahmot luultavasti aloittavat tutkimuksensa länsisuunnalta aluetta, alkaa numerointikin kartan länsipäädystä. Kukin heksa on kooltaan puoli poronkusemaa (eli 5 km).
Jos pelaajahahmot tarvitsevat ulkoisen motivaation erämaahan lähtemiseen, niin Noljakan lapinkylä voi olla etsimässä uusia riistamaita. Lantalaisten eräretket ulottuvat yhä häiritsevämpinä seudulle ja Noljakan kylä on joutunut riidanomaiseen tilaan karjalaisten veronkantajien kanssa. Noljakassa teidetään, että syvemmällä Hiitolan piilossa elävät talvikylät Jängänranta ja Eno ovat säästyneet verottajilta ja osaa kiinnostaa, löytyisikö Hiitolan metsistä piilopaikkoja heillekin.
A3 Mustankivenniemi: niemen kärjessä on Noljakan turjalaisten osa-aikainen asuinpaikka. Se on auttu vain kesäisin, mutta muinakin vuodenaikoina täällä on tyhjillään olevia ja käyttökelpoisia turvekotia.
A6 Pärnävaara-niemi on Noljakassa tunnettu jättiläispäästäisistään ja matkaajia varoitetaan menemästä sinne. Niemen metsät poikkeavat muista alueen metsistä, sillä siellä metsälehmus on valtapuu. Alueella on niin runsaasti jättiläispäästäisiä, että joka kerta kun hahmot kulkevat heksan läpi, he kohtaavat vähintään yhden.
A8 Noljakka on tavanomainen lapinkylä. Asukkaita on noin sata ja siidan pyyntimaat järjestyvät Pyhäselän ympärille, joka siidan kotijärvi. Kylä on koossa Pyhäjärven etelärannassa vain kylmimmän talven ajan. Muina aikoina paikalla on vain muutama perhe ja etenkin alkukesästä talvikylänpaikka saattaa olla ihmisistä täysin autio. Asumukset ovat turvekotia ja niitä on kymmenkunta. Noljakan turjalaisilla ei ole poroja ja kalastus on heille metsästystä tärkeämpää. Turvekotien lisäksi on heikkokuntoisia laavurakenteisia puuliitereitä. Jos kylä on tyhjillään, ei sieltä löydy juuri muuta hyödynnettävää kuin polttopuut.
B2 Joen suussa on kesäkotia, jotka ovat kesäaikaan yleensä jonkun noljakan perheen käytössä. Talvisin täällä asuu vain Giehka-akka. Hän on se kylässä tarpeettomaksi taakaksikäynyt vanhus, joka on jätetty keäsmajalle talveksi kuolemaan. Giehka tahtoisi kertoa vielä ennen kuolemaansa hahmoille elämäntarinansa, joka on pitkä ja hikinen. Selkähierontaakin olisi kiva saada ja ennen kuolemaa maistaa vielä kerran kunnon ruokaa, teillähän oli jotain hyviä herkkuja. Giehka voi kertoa näistä seuduista enemmän kuin moni muu…
B4 Pyhäsaari on Noljakan talvikylän tärkein seitapaikka. Saarella ei ole pysyvää asutusta, mutta sinne käydään jättämässä uhrilahjoja ja siellä suoritetaan siidan väen tärkeimmät uskonnolliset riitit. Ensimmäistä kertaa saarelle saapuvat hahmot saavat sankaripisteen saarella käymisestä, mikäli he antavat seidalle uhrilahjan. Pyhäselän seita kelpuuttaa vähäisetkin lahjat, mutta tämä on vain kerran toimiva etu.
C2 Joensuussa on hyvä kalapaikka, jonne monet Noljakan perheet kokoontuvat keväällä kutuaikaan kalastamaan. Joen keskellä oleva Ilosaari on kesäinen juhlapaikka ja siellä turjalaisilla on tapana juhlia kesän alkamista ja kalansaalista. Nämä kesäjuhlat voivat olla rajunpuoleisia ja niihin liittyy usein hyppimistä, laulua ja sukupuolisuhteita.
C5 Pyhäselän syvänteissä asuu vetehisiä. Nämä ovat rauhallisia ja ottavat harvemin kontaktia pintamaailman asukkeihin.
C6 Vuoniemi on pitkä ja kapea niemialue, joka työntyy pitkälle Pyhäselälle. Harjumaiselta niemeltä on hyvä näkyvyys kummallekin puolelle järveä. Niemi on hämmentävän hyvä paikka vesilintujen pyyntiin, eikä täällä ole pulaa linturiistasta.
C8 Lapinmäki on Noljakan siidan toinen seitapaikka. Täällä raja henkien maailmaan on heikompi ja noidat pystyvät lankeamaan helpommin loveen.
C9 Hukanpesänsuolla asuu susilauma. Niiden reviiri on suuri, mutta täällä niiden kohtaaminen on todennäköisintä.
D3 Kontiosuolla asuu karhuemo pentujensa kanssa. Pentuihin törmääminen on vaarallisempaa kuin pelkän emokarhun yhyttäminen.
D8 Juhmakkaniemi on katkaistu aidalla muusta mantereesta. Aidan tarkoitus oli aikanaan saartaa peuroja niemelle, sillä Noljakassakin suunniteltiin peurojen kesyttämistä. Homma ei toimnut ja projekti mättää. Aidan jäänteet ovat vielä näkyvissä.
D9 Kiesjärvi on oikeastaan lampi. Siellä asuu idiootti vetehinen nimeltä Slörppö. Kaveri voi koittaa vaihtaa hahmoilta jotain kiinnostavaa ja tarjoaa vastineeksi sammakonkutua. Muut vetehiset ovat karkottaneet tämän surullisen yksilön tänne.
E3 Iiksensuolla hahmot voivat törmätä haaskaan, joka on selvästi karhun kaatama. Riittävän pitkä oleskelu sen läheisyydessä houkuttelee paikalle karhuperheen kohteesta D3.
F2 Mustavaara on suon laidalta anouseva synkä mäki. Mäen laella on hiisien rakentama mökkikylä, jossa asuu laajennettu suurperhe näitä otuksia. Ne pitävät lemmikkieläimenään puolikesyä eleviä, jonka kaulapanta on vanha bolgaarikuninkaan metsästyskoiran koristekaulapanta ja yhtä arvokas kuin suurin vene tällä kartalla.
F3 Kylmäsuolla kummittelee kalmanväki. Nämä ovat satoja vuosia vanhoja kummituksia, joiden vaatteet ja eleet ovat vieraat. Ne vainoavat eläviä joidenkin ammoin unohtuneiden vääryyksien vuoksi eikä niiden kanssa voi neuvotella. Kalmanväki ei ole kiinnostunut poistumaan heksan alueelta.
F5, F6 ja F 7 Ukonmetsä on ikivanhaa aarnimetsää. Maanpohja on lähes pimeää, sillä puuvanhukset kasvavat korkealle ja kaatunut lahopuu peittää maanpintaa ristiin ja konkelolle kaatuneina massiivisina ruteikköinä. Liikkuminen on hidasta ja lahopuiden muodostamissa luolamaisissa onkaloissa asuu kymmenittäin menninkäisiä. Ne kykenevät vaivatta piiloutumaan useimmilta kulkijoilta, mutta tutkivat varmasti yöpyjien varusteet.
G4 ja G5 Ukonmetsä jatkuu. Katso edellinen kohta.
H4 Kiihtelysvaaran maisemissa elää harvinainen populaatio loistonoheja. Nohit ovat kaikista pohjoisen turkiselikoista arvostetuimpia ja loistonohi on sinimustalla turkillaan vielä kysytympi kuin tavallinen mäntynohi. Nohi on kärpänkaltainen näätäeläin, mutta selvästi lihavampi ja laiskempi.
H7 Valkeasuolla on lumottu seitalampi. Se on helppo huomata karjalanruusuista kasvamassa lammen ympärillä. Uhraamalla lampeen sankaripisteen, voi oppia seidan loitsun Kulkurin humppa.
H9 Hyypiänvaara ja Havukkavaara ovat kaksi lähekkäistä mäkeä. Mäkien välissä on vanha hautapaikka. On vaikea sanoa, kenen hautoja nämä ovat. Rohkea hautarosvo voi kääntää haudat auki. Niissä ei ole haamuja, mutta muutama pronssinen korvakoru, luinen sormus ja kivinen riipus. Kaikki edustavat niin vanhaa tyyliä, että on mahdoton sanoa, ovatko ne kalavalan vai lapin peruja.
H10 Peikonniemellä elää peikkopari. Tohmajärven menninkäiset osaavat liikkua niiltä piilossa ja pystyvät varoittamaan niistä.
I10 Tohmajärven rannassa on menninkäisten kylä. Menninkäisten luona asuu r-vikainen karjalainen erakko, josta menninkäiset käyttävät nimeä Kaljalainen. Kaljalainen on opettanut menninkäiset panemaan olutta ja kylä on iloisesti rappiolla.
J3 Kiimarimpi on nimensä veroinen. Siellä elää muutama kodistaan karkotettu hiisi, jotka ovat lainanneet liikaa jäniksen luontoa ja ovat sen tähden hulluja koinimaan. Ne ovat kamala näky valoisan aikaan ja vielä hirveämpi yllätys pimeässä.
J5 Laitimon rauniot levittäytyvät pienen järven metsisttyneissä rannoissa. Viisikymmentä vuotta sitten tänne lähti lapinperheitä etsimään uutta alkua, mutta he kaatuivat hiisien nuoliin ja nälkään. Tuvat, majat ja venevajat ovat sammaloituneita ja osittain romahtaneita. Rakennuksista voi löytää vielä jotakin hyödynnettävää, vaikka nahkat ja vuodevaatteet ovat jo ajan syömiä ja puukot pyöreiksi tylsyneitä. Yhden kodan nuotiokiven alla on kätkö hopearahoja.
K6 Jylmäkkövaaran huipulla pesii hookana. Hookanahan ei taikaeläimenä tavalisesti pesi, mutta tämä karannut yksilö on onnistunut nappaamaan mämmiäisjäniksen munan ja hautoo sitä innoissaan. Toiveikkaan emon työt kannattaisi lopettaa ennen kuin munasta kuoriutuu hillorusakko, basilisko tai joku muu epäluoma.
K10 Njoammiljohka on toinen kartan joista, jota ei ole vaivaton ylittää. Joen varrella elää runsaasti jäniksiä ja jokivarren heksoissa on helppo löytää riittävästi riistaa. Kevätaikaan täällä puputtaa myös harvinainen vaaleanvihreä mämmiäisjänis.
M1 Näin lähellä Havukkalinnaa hahmot kohtaavat hiisiä. Hiidet vievät tiedon hahmoista linnaan ja osa seurailee hahmoja etsien tilaisuutta ryövätä näiltä tavaraa tai yllättäen heidät yöllä.
M2 Yöpalo on lohikäärmeen polttama kulottunut suo. Kaikki jäljet tällä alueella varoittavat lähistöllä liikkuvasta vaarasta ja heksa on kaluttu puhtaaksi kaikista isommista eläimistä.
M9 Viti on menninkäistyttö, joka ryöväsi Laitimon raunioista kauniin leningin. Nyt se kuvittelee olevansa lumiprinsessa ja taikuri, joka hallitsee talven kuningattarena. Talvisin Vitin lumilinna on kyllä ihan hieno, mutta totuuden nimissä Vitillä on enemmän sinnikkyyttä ja uskoa kuin voimaa ja taitoa. Se voi mennä kuitenkin etenkin talvisaikaan lyhyen aikaa täydestä. Linnan aarteet voivat näyttää sopivassa valossa timanteilta, mutta jäätähän ne vain ovat.
N1 Havukkalinna on hiisien rakentama linnoitus korkean vaaran laella. Vaaran länsirinne on pystysuora pudotus ja myös pohjois- ja itärinteet ovat kiipeilijälle vaaralliset. Tämä on kartan vaarallisimpia paikkoja ja Havukkalinnassa asuu kymmeniä hiisiä ja useampi peikko.
N2 Näillä kukkuloilla pitää pesäänsä Zmei, hiitolan kolmipäinen lohikäärme. Zmei on seudun vaarallisin olento ja syö mielellään kaikki alueella liikkuvat.
N8 Öllölä on myös menninkäiskylä. Nämä ovat rauhanomaisia menninkäisiä, jotka eivät juuri ole tavanneet isoja ihmisiä tai tunne näiden tapoja.
O1 Tässä heksassa matkaavat kohtaavat kuuden hengen hiisijoukon. Hiidet voivat olla matkalla Havukkalinnaan tai tulossa sieltä. Jos hahmot vaikuttavat heikoilta, hiidet voivat yrittää väijyttää heidät tai rosvota yöllä heidän tavaroitaan.
P3 Erityisesti keväisin Säynesuo tulvii ja liikkuminen olisi helpompaa ruuhella kuin kävellen, kun kalat uiskentelevat pitkin soita. Myös syksyllä maasto on eksyttävien lampien ja rimpien mosaiikkia, jossa yskä, nuha ja kylmät jalat liittyvät helposti seuraan.
P8 Öllölän vastarannalla asuu myös menninkäisperhe. Muut menninkäiset eivät pidä näistä, sillä kyseiset menninkäiset juttulevat kuolleiden henkien kanssa. Vasta-Öllölän menninkäisille kyse on ihan harmittomasta Tuonelassa trippailusta.
Mikäli hahmot olivat etsimässä uusia metsästysmaita Noljakan suvun turjalaisille, vastaus on muuten ei. Pyhäselän itäpuolella ei olekaan huhuista huolimatta hyviä maita. Havukkalinnan länsipuolella olisi mukava järvi, mutta alue on liian täynnä hiisiä.
Julkaistu 1.2.2019
