Kesäkuussa 2019 Helsingin läntisen Pukkisaaren rautakautinen kauppapaikka muuttui vuorokauden ajaksi Roudan maan Retulan saaren käräjämäeksi. Reilua vuotta aikaisemmin olin hypännyt mukaan tiimiin, joka järjesti kalevalaisen liveroolipelin sadalle hengelle.
Päivänpyörä oli ensimmäinen Roudan maa -liveroolipeli, jonka suunnittelussa ja kirjoittamisessa olen ollut mukana alusta asti. Pelin moottori oli Olli Hakkarainen, jonka idealle sadan hengen ja 24 tunnin kalevalaisesta larpista peli rakentui. Laura Turpeinen oli toinen pääpelinjohtaja, joka puolestaan oli kehittänyt pääjuonen häistä ja lumotuista puolukoista, joiden syöjät synnyttäisivät suuret tarusankarit. Tarjouduin mukaan pelin järjestämiseen ja muut pelinjohtajat hyväksyivät Roudan maan pelimaailmaksi.
Meillä oli pelipaikka: vajaa sata metriä halkaisijaltaan oleva saari, jossa odotti jo valmiina useampi rautakautiseen tyyliin valmistettu rakennus. Keskiliesimaja tosin varattaisiin keittiöksi pelaajien ruokkimista varten. Lisäksi Ollilla oli kartoitettuna jo mittava määrä viikinkiaikaan sopivia telttoja varattuna, jotta sata henkeä saataisiin majoitettua saarelle ja taloryhmä täydentyisi telttakylällä.
Hääjuoni puolestaan täydentyi käräjäjuonella. Alkuperäisessä pääjuonessa oli kyse yhdestä yhteisöstä, joten laajensimme pelin koskemaan useaa kylää, jotka ovat kokoontuneet sekä käymään käräjiä että viettämään häitä. Tällä tavalla tavoitteena oli saada hahmoja sotkettua mukaan joko johonkin käräjillä käsiteltävään asiaan tai häämenoihin. Lisäksi mukaan hahmoja kirjoittamaan tulleet hahmokirjoittajat tarjosivat lisää sivujuonia, jotta hahmoilla riittäisi pelissä tekemistä, huolia ja ratkaistavia asioita. Näistä sivujuonista on tämän tekstin lopussa koottuna paketti pöytäpelinjohtajien käyttöön.
Kaksitoista kylää
Ratulan saari sijaitsee Roudan maassa Kulsialan pitäjässä ja jo varhaisessa vaiheessa luonnehdin paikalliset Kulsialan asukkaat, joille peliin olikin varattu rankimpia juonia ja surullisimpia ihmiskohtaloita. Hahmokirjoittaja Elina Terävä otti Kulsialan porukasta kopin ja kirjoitti hahmoryhmän Kullervon hengessä.
Vanaja ja Rapola muodostivat antagonistiparin, joiden tavoitteet olivat monella tapaa erilaiset ja jotka saataisiin pelissä suurina ryhminä aseteltua vastakkain. Sitten olisi muiden kylien väkeä, joiden suhteen meillä oli vielä vapaat kädet. Kylät muodostaisivat omat pikkuyhteisönsä tarjoten pelaajille isoon livepeliin sen turvaverkon, joka on hahmon puolella ja ne ihmiset, joiden nimet ainakin pelissä muistaa.
Kaukolan ja Kalevankankaan kylien välille kehitin sukuvihan, jota käräjillä oli tarkoitus sopia. Pelin ajatuksena oli pitää kaikki pelaajat karkeasti samalla puolella: erimielisyyksiä tuli olla, mutta pelin oli tarkoitus kertoa rauhan eikä sodan ajasta. Teljä olisi kauppapaikka meren rannassa ja sen kautta peliin saisi liitettyä Kalevalan ulkopuolisen maailman asioita. Lempoisen linnavuorelle oli muuttanut peikkoja linnavuori oli miehittämätön. Nyt Lempoisten väki olisi vastaamassa muille linnavuorten ketjun puuttuvan lenkin ongelmista. Vihattulan seurueesta muodostui perinteinen roolipelien seikkailijaporukka.
Noitala saisi olla se köyhyydessä ja kurjuudessa elävä kylä, joka tarvitsisi jostakin siunauksen välttääkseen nälkäkatastrofin talvella. Sydänmaa olisi kylä, jolla on siteitä joka suuntaan ja ystäviä kaikkialla ja huoli kadonneista porsaista, joita popsi Sydänmaan oma ihmissusi. Kalkkisen väki oli paikalla ennen muuta juhlimassa ja Lautsia sidostettiin kummallekin puolelle Rapolan ja Vanajan väännössä.
Hahmokirjoittajat saivat kukin parin kylän hahmot kirjoitettavakseen ja he syvensivät kylien piirteitä. Lauran ottaessa Vanajan hahmot Mikko Ryytty , Sanna Mörsky, Eeva Järvi ja Annis Heino kirjoittavat kanssani loput hahmot sekä liuta hahmoja yhdistäviä juonia ja tekemistä vuorokaudeksi.
Larpeille tyypillinen klisee on yllättäen saapuva vieras seurue, joka rikkoo harmonian ja asettaa hahmot uuteen tilanteeseen paljastuksillaan ja tiedoillaan. Tähän loogisin versio olisi tuoda joku kylä peliin myöhemmin tai verhota pelinjohtajat tai avustajat hyökkääviksi vainolaisiksi. Klisee on käytetty, koska se on niin tehokas. Tällä kertaa päätimme tuoda peliin muutaman lapinkylän kokoaman neuvoston, joka esitti toiveensa lapinverotuksen vähentämisestä tai lopettamisesta.
Peli oli huikea tapahtuma ja oli ilo seurata, miten pelaajat tarttuivat maailmaan ja saivat sen hengittämään. Tavallisesti livepelit ovat kertaluontoisia ilmiöitä, mutta Päivänpyörän tapahtumia voi hyödyntää myös pöytäpeleissä. Tämän jutun kuvat ovat kaikki Tuomas Puikkosen pelitilanteessa kuvaamia otoksia suoraan Retulan uhrisaaren käräjiltä.
Ideoita pöytäpeliin
Jos pelautat Roudan maata pöytäroolipelinä ja pelaajahahmot saapuvat Kulsialan markkinoille, voit hyödyntää suoraan käyttämiämme juonia ja punoa niistä pelattavaa. Nämä ovat pelissä vaikuttaneita juonia ja livepelin taustamateriaalia, josta suurin osa myös tapahtui pelissä. Tätä listaa voi käyttää vaikka satunnaistaulukkona häissä, markkinoilla tai käräjillä tarjottaviksi seikkailujuoniksi. Valitse tai heitä d100:
Lempoisten päällikkö tai edustajat eivät tulleet käräjille, vaikka sovittiin. Voisiko joku hakea heidät?
Teljässä on kuulemma kamasaksa, joka maksaa hyvin, mikäli tänne sisämaahan kadonnut Veli Aatalpertti -niminen keropäämies tai hänen edes hänen luunsa löytyvät.
Sydänmaan taloista on kadonnut pikkuporsaita pitkin kevättä. Mitään tietoa varkaasta ei ole, mutta sydänmaalaiset ovat valmiit maksamana jo pelkistä johtolangoistakin.
Noitalan väki etsi kadonnutta onneaan. Tiedättekö, miten kylään saisi houkuteltua edes yhden tontun?
Rapolan väki on voittanut köydenvedossa kaikki muut kylät. Nyt Rapolan vahvimmat uhoavat voittavansa minkä hyvänsä nelikon.
Kalevankankaan Hyhky etsii metsänneidon hiusta. Oletteko nähneet metsänneitoja?
Kaukolan Inni Metsäpelto etsii veljeään Hemppoa. Inni ja hänen siskonsa tivaavat oletteko nähneet nuorta ja komeaa miestä.
Kalevankankaan Tähtimä on hävinnyt metsänpeittoon ja Kalevankankaan väki pyytää apua hänen etsimisessään.
Monissakin puheissa mainitaan Kratinlinnan aarre. Kratinlinna on pakolinna Lautsian suunnalla ja siellä asuu joku vanha muori tyttärensä kanssa, noitia molemmat. Paikasta puhutaan paljon ja vaimeaan ääneen, mutta harva tuntuu koskaan käyneen siellä.
Hiiden hirvi on temmeltänyt taas etelässä. Moni pelkää sen sortavan aittoja, pilaavan pellot ja pelottelevan kotieläimet metsään.
Joukko vanhuksia istuu piirissä ja päivittelee vanhaa murhenäytelmää, kun joukko maineikkaita miekkamiehiä paloi kymmenen tai viisitoista vuotta sitten talvella saunaan. Kyllä kaikki olisi paremmin, jos ei saunan ovi olisi ollut naulattu niin tiukasti kiinni tulipalon sattuessa.
Nuori neito kertoo tarinaa, kuinka hänen ystävänsä on manannut kuolleen äitinsä elävien pariin ja tästä aiheutuu kovasti huolta. Jotenkin epäkuollut äitimuori pitäisi saada takaisin hautaan.
Tietäjän pitäisi aloittaa seremoniat, mutta hän on kadonnut. Seremoniamestarilla on alkava muistisairaus ja hän on hortoillut läheiselle laiturille onkimaan.
Kalkkisten Isolempi kyselee eilen ostamansa siitospässin perään. Eläin hankittiin isolla rahalla eilen ja yöllä se karkasi lieastaan. Kotikylillä voi tulla sanomista, kun rahat meni ja pässiä ei saatu.
Iso porukka kiistelee kahden sahtilaadun paremmuudesta. He pyytävät pelaajahahmoja makutuomariksi.
Aitasta kuuluu vaimeaa voihkinaa. Siellä on pariskunta lemmenhetkessä. Tietäjän oppipoika ja puolisohan ne reippailevat tietäjän ollessa varattuna.
Kymmenvuotias nulikka pyytää joltakin hahmolta lupaa päästä tämän oppiin tullakseen isona samanlaiseksi kuin hahmo.
Joku paikallinen kauppias maksaisi hyvän korvauksen kahdesta ihan tavallisesta simpukankuoresta. Vesi on aika kylmää, mutta pienellä vaivalla rannalta saattaisi löytyä.
Pihatantereella käydään kukkotappeluleikkiä, jossa pompitaan yhdessä jalalla ja yritetään olkapäillä kaataa vastustaja. Vetoja lyödään ja mestarille haetaan haastajaa.
Muutamat nuoret räkänokat ovat innostuneet lapinkävijöiden puheesta ja hakevat joukkoonsa uusia soutajia lähteäkseen Lappiin keräämään veroja turjalaisilta.
Hahmot melkein törmäävät pärekoriin, jossa on vauva. Huoltajaa ei näy mailla halmeilla, eikä kukaan tunnun tunnistavan naperoa.
Masse Majava tarjoaa hahmoille maistiaisiksi vaahteratikkuja. Maistuvat puulta.
Yrttimaakari myy kauneusvoidetta, joka polttaa nokkosen tavalla ja joukko nuoria neitoja on kohta tukkanuottasilla.
Maahisten lähettiläs vierailee markkinoilla. Hänellä on tarjolla arvotavaraa, jota hän vaihtaa arvottomaan mutta kiinnostavaan rihkamaan.
Karski miekkamies ja vanha ukko riitelevät. Ukko Pulkkinen valittaa miekkamiehelle, ettei tämän pitäisi niin kevyesti manata sitä mikä on ylhäällä tai alhaalla silmän nähden räivoissaan ja miekkamies kiusaa Pulkkista kiroilemalla lisää. Muutama jännittää, tuleeko epätasainen tappelu.
Laina Lähipelto etsii ukkosen iskemää kiveä.
Väsynyt renki laahustaa hahmojen luo ja kertoo maahisten hyökänneen yöllä kimppuunsa muurahaisten hahmossa. Maahiset eivät anna kenenkään nukkua seudulla jonkun hirveän virheen takia.
Muori tahtoo kuulla hahmojen sukupuusta ja kyselee heidän isovanhempiensa nimiä ja näiden vanhempien nimiä. Hän on hyvin tyytymätön, ellei saa vastauksia.
Vaania kyselee, ovatko hahmot nähneet jonkun hallussa kirkasta metallista nuppia, joka pyörii ymmyrväisen metallikehikon sisällä ja mahtuu kämmeneen.
Lapin tapaan pukeutunut kiertäjä erehtyy pitämään jotakin hahmoista kylän päällikkönä ja anoo tätä vähentämään lapinverotusta.
Saukko-niminen orja pyytää hahmoa ottamaan hänet mukaan, sillä hän on kyllästynyt raatamiseen toisen hyväksi ja kaipaa kotiseudulleen.
Lapin tapaan pukeutunut kiertäjä erehtyy pitämään hahmoa merkkihenkilönä ja uhkailee Neljän Tuulen päällikön kostolla, mikäli hahmo ei lopeta veroretkiä Lappiin.
Sikolätin edustalla olevalla mutaisella kentällä käydään hirmuista mutapainia. Katselijat selittävät, että siinä riidellään komeasta Huovista.
Kylän edustalle kootaan roviota ja neito on sidottu paaluun roviolle. Hän on kuulemma metsänneito, joka on houkutellut ihmisiä metsänpeittoon ja nyt on aika puiden naisen muuttua tuhkaksi.
Kalevankankaan ja Kaukolan edustajat syyttävät toisiaan rosvouksesta. Elleivät hahmot saa tilannetta jotenkin rauhoittumaan, he ovat vaarassa jäädä keskelle väkivaltaista selkkausta.
Joukko haudanryöstäjiä on valmis maksamaan hyvin, jos hahmot ottavat heidät veneeseensä ja kuljettavat pikaisesti pois tästä kylästä.
Joku hahmoista sekoitetaan karanneeseen orjaan ja koko kylänväki on yleisesti sitä mieltä, että hahmo joutaisi takaisin töihin.
Ulkomaalainen soturi tulee tivaamaan hahmon miekan alkuperää ja kyselee miekan takoneesta sepästä kyseenalaistaen hahmon omistusoikeuden aseeseen ellei hänellä ole uskottava selostus heti valmiina.
Joku näkki tai vedenmies pulahtaa rantakaislikosta esiin ja kyselee pikku Piiskunsa kuulumisia kuivalla maalla.
Lempoisten koskessa on kuulemma mylly, jonka Ilmarinen sinne laittoi. Ilmarisen kuolemasta on jo sen verran aikaa, että mylly kaipaisi pientä remonttia ja sinne haetaan tarpeeksi päteviä käsityöläisiä korjauspuuhiin.
Hahmot kuulevat yksityisen keskustelun, jossa paljastuu, että seudulla vahinkoja aiheuttava hiiden hirvi ovatkin päällikön pojat, jotka jonkun kirouksen takia ottavat öisin hirven hahmon ja kirmaavat pitkin raittia.
Vihattulan Pirkka selittää simapäissään menettäneen lemmenonnensa, sillä ennen hänellä oli aina joku kaulassa roikkumassa ja nyt ei ketään.
Vihattulan suureen vilja-aittaan lienee murtauduttu, sillä viljavarastot on tyhjennetty. Uusi sato saadaan vasta elokuussa, joten koko kesä pitäisi nyt syödä kalaa ja kaalia. Syyllistä etsitään.
Vihattulan Pirkka tulee simapäissään iskemään jotakin hahmoista kehnoimmilla iskurepliikeillä siten Väinämöisen ja Ainon tapaamisen.
Säikähtänyt piruparka valaisee hahmojen kasvoja lyhdyllään ja toteaa etteivät nämä ole valittuja.
Ranka Kaukoinen kertoo hukanneensa Vanajan vaskikelkan Tuonelaan, jossa kuolleet lapset nyt laskettelevat pitkin Kipumäkeä.
Tyttökaksikko Mieli ja Päivä kyselevät hahmoilta, voisivatko he jotakin palvelusta vastaan saada vähän kolikoita tai turkiksia, koska haluaisivat ostaa kauppiaalta uudet mekkokankaat, mutta heillä ei ole yhtään rahaa.
Miemo Rasantaja kysyy hahmoilta apua heittopään sukulaisensa Konho Kummallisen hoitamiseen. Tällä kun ei ole kaikki kalat katiskassa.
Nikki Peikonnähnyt on hukannut kynttilänsä ja tarvitsee valoa.
Sudenpyyntiretki on suunnitteilla ja yksi teinityttö koittaa kovasti selittää, ettei susia kannata metsästää, kun niistä on kovasti hyötyä.
Lempoisten kyläläiset etsivät puolisoa Konho Kummalliselle, joka vaikuttaa paremmin tuntematta kahjolta.
Kaivo on kuivunut ja kaivonkatsojaa etsitään.
Huovi-niminen komea poika käy kyselemässä, näittekö minne Lieso viime yönä juoksi ja mitä hän siellä oikein toimitti.
Hakka Sydänmaalta pyytää muutaman asetaitoisen mukaansa kotimatkalle, sillä hän on yön tapahtumien jälkeen säikkynyt sitä, että suon henget hakisivat hänet.
Korkeimman talon katto on vioittunut hankalasti kiikkerältä reunalta ja katonpaikkaaja Konnari pyytää hanslankaria auttamaan, jotta kattolauta saadaan paikoilleen, mutta kukaan ei tahdo uskaltaa niin korkeaan ja kiikkerään paikkaan hänen seurakseen.
Tuurikka Tuima kerää pystyviä eränkävijöitä tiedusteluretkelle pohjoiseen selvittääkseen, kuinka voimakas uhka Neljän Tulen päällikkö Thins Kogreh oikein on.
Väkimarja kauppaa hahmoille heikkokuntoista orjaa.
Ennustaja kertoo maailmanlopun koittavan d20 päivän kuluttua
Viisivuotias mukula selittää jollekin hahmoista, että Ahti kävi äsken rannassa soittamassa hauenluista kannelta.
Kaukolan kaunis karjaraippa on kateissa ja Kaukolasta tullut kolmikko kyselee hahmoilta sen perään.
Nuupa Mielivalta selittää hahmolle, että Lempoisten väki ruokkii lampailla susia kasvattaakseen susilaumojen kokoa ja rohkeutta, ovat sudenpuhujia ja vironsusia koko joukko.
Hyhky Isohonka selittää, että Väinämöisen tekemä hauenluinen kannel ei ollut ainoa laatuaan, vaan Kauko Mielivalta teki myös samanlaisen soittimen, joskin paljon pienemmän ja huonomman. Tällä väärennöksellä ei ole taikavoimia, mutta isohonka olisi valmis maksamaan siitä hyvin, sillä hänen vihamiehensä kaipaavat sitä.
Kaukolan väkeä on saapunut juhlille ja juorut kertovat näiden osaavan kaikki lemmentaiat ja olevan muutoinkin juhlatuulella.
Ennustaja lupaa kertoa hahmon tulevaisuuden oravannahasta. Ennustus lupaa kyyn puremaa ja ennustaja tarjoutuu myymään kyyn myrkyltä suojaavaa amulettia viidestä karpännahasta.
Mäyränhenki kinuaa hahmoilta sieniä antaakseen heille turvallisen kotimatkan.
Likainen mutta leppoisa Masse Majava kyselee hahmoilta, mistä täältä saisi töpinää tötteröön.
Tietäjä Villikoipi tarjoutuu hahmojen mukaan oppaaksi ja tuulennostajaksi. Mikäli hahmot suostuvat, hän haluaisi mukaan myös kaverinsa Kalkun, joka on keskinkertaisenkin ihmistuntijan silmissä sekä hurmaava että epäluotettava.
Tuurikka Tuima ja Pirkka väittelevät suureen ääneen siitä, kumpi ehtii kaataa Lempoisten vuorella asuvan peikon.
Heinikolle on jäänyt jonkun kangaspussi. Jos joku kurkistaa sisälle, siellä on ihmisen pääkallo, jolla on kaksi hopeoitua etuhammasta.
Joutsen taapertaa keskelle tapahtuamia ja väki alkaa kiistellä siitä, mikä enteellinen merkitys sillä on.
Lapsilauma selittää vakavana olevansa aarteenetsintäreissulla. Mikäli hahmot viipyvät paikalla vähän pidempään, he näkevät lasten vähän myöhemmin raahaavan aarretta aitan taakse.
Soturi pieksää kepillä toista miestä ja kukaan ei puutu asiaan. Mikäli hahmot yrittävät tehdä jotakin, väki selittää Arpi-Askon ansainneen kohtalonsa, kun on niin paha suustaan ja muutenkin orja.
Honka-renki ojentaa hahmolle lapion ja pyytää vihellellen auttamaan. Hän tarttuu toiseen ja johtaa hahmon pientereen puolelle kaivaakseen kuopan. Sitten Honka pyytää hahmoa auttamaan huussin tyhjennyksessä selittäen samalla ulkorakennuksen hyödyistä pelkästään navetan takana kyykkimisen sijaan.
Ruotavaroita pöytään kantava Pöhkö-orja kompastuu juureen ja kaataa sahtimaljan jonkun hahmon päälle. Lapset nauravat ja aikuiset toruvat Pöhköä.
Läsnäolijat käyvät väittelyä, pitäisikö joku rituaali suorittaa Akankivellä vai Ukonkivellä.
Hahmoilta tivataan heidän heimoaan: kuuluvatko he karhujen vai hirvien sukuun?
Kaikki kulkevat pitkässä ketjussa ympäri pihaa laulaen Päivänpyörän kierimisestä. Elleivät hahmot liity mukaan, alkaa paikallinen tonttu heitellä heitä piilosta pienillä kivillä.
Yhtä hahmoista osoitetaan kasvoihin ja Heimo Suomuheimo kysyy, sairastaako hahmo kenties metsännenää. Onko se tahra vai onko hahmo huomaamattaan sairastunut?
Raho pyytää joltakin hahmoista kyyneliä. Hän tarvitsee niitä johonkin taikaan.
Punasteleva nuori tulee kyselemään yhdeltä hahmolta toisen hahmon nimeä ja syntyperää. Hän on nähnyt hahmosta yöllä unta ja uskoo hahmon olevan tuleva puolisonsa.
Piika Palopää lupaa 10 hopearahaa maljasta, jota Oravalon Rato vartioi herkeämättä.
Nuori julli Vesa kyselee hahmoilta näiden seikkailuista.
Leskivaimo Tuima kyselee hahmoilta karhuhavainnoista. Hänen miesvainajansa on kuulemma muuttunut karhuksi.
Joukko epäluotettavia muukalaisia selittää, että heidän pitää naittaa tietäjänsä tänään tai hän muuttuu aamulla kalaksi. Olisko joku hahmoista vapaa?
Kauppias Kalkku pyytää hahmoa ostamaan puolestaan Kärppä ja Saukko -nimiset orjat ja lupaa lainata rahat, sillä niiden omistaja ei tahdo myydä niitä hänelle järkevään hintaan.
Viikinki Rasmussen kertoo ristin herran isästä Jooseppi Taavetti Goljatista ja hänen voitokkaista taisteluistaan jättiläisiä vastaan pelkät kivet aseenaan. Tarinat ovat kiehtovia mutta tyystin mahdottomia. Rasmussen sanoo ristin voiman olevan suuri, mutta kieltäytyy väkivallasta.
Isolempi selittää, että seuraavana yönä on täysikuu ja seitsemän erilaista kukkaa pieluksen alla saa hahmon rakkaan näkymään unessa. Kukat tosin pitää kerätä itse. Lähellä on keto, jossa kasvaa ainakin kuutta kukkaa ja viereisessä yrttimaassa seitsemättä.
Kauppias Harmaa kyselee hahmojen näkemyksiä lapinverotuksesta. Jos se on puoltava, hän tarjoaa heille juomat ja pyytää toistamaan näkemyksensä, kun joukko merkkimiehiä kerääntyy paikalle.
Tuntematon henkilö tönäisee yhtä hahmoista huutaen hänelle samalla ”Hippa!”
Vanhempi muori kulkee hahmojen ohi ja kylmät väreet kulkevat heidän kaikkien selkäpiissä.
Tanhualla tanssitaan ja kaikkia paitsi yhtä hahmoista pyydetään mukaan.
Tonttu-ukko kertoo lopun koittavan, kun mustarastas laskeutuu saunan katolle eikä säiky ihmisiä. Illalla hahmot kutsutaan saunaan ja sinne lentää myös mustarastas.
Tuonentuttu kertoo yhdelle hahmoista, että tämän tulee vaihtaa nimeä, mikäli hän haluaa nähdä seuraavankin kesän. Muuten kostonhimoiset henget vievät hahmon.
Kaksi päällikköä tarjoaa hahmoille kilvan työtä parantaen palkkatarjouksiaan toistensa ohi.
Vastaan kävelee tyyppi, jolla on täysin mauton ja naurettava hattu.
Joukko nuoria kyselee hahmojen tietoja Lapin vesireiteistä.
Hehkeä emäntä aiheuttaa miesten välillä toraa ja pahoja puheita. Hahmoille kerrotaan, että hän on paikallisen sokean kalastajan vaimo. Emäntä on paljon rikkaampi kuin mitä köyhä ja vanha puolisonsa.
Rasmussen pyytää kaikilta paikalla olevilta ryhmiltä asetta, myös hahmoilta, jotta seppä saisi taottua noista aseista auran.
Joukko orjia pyytää hahmoja auttamaan teltan pystyttämisessä. He ovat pystyttämässä teltan suoraan kusiaispesän päälle. Korjaavatko hahmot erheen?
Auringonpistos osuu yhteen hahmoista. Hahmolle tarjotaan lepopaikkaa talosta ja hän kuulee toipuessaan useamman edelliseen juoneen liittyvän salaisuuden.
Julkaistu 4.8.2019
