Kun Konrad Into Nyström syntyi Valkeajärven talossa Jäähdyspohjassa 12. marraskuuta 1865, oli kylässä yhteensä 17 taloa. Tarkkaa tietoa ei ole, milloin Valkeajärven lähes 700 hehtaarin kruununtila siirtyi J. A. Nyströmin omistukseen.
Valkeajärven isäntä, henkikirjoittaja Johan Nyström oli Virtain vaikuttajia niin kunnallisessa kuin seurakunnallisessakin elämässä.
Jäähdyskylässä asui kaksi säätyläisperhettä: metsäherra Lars Stjernvall huushollerskansa kanssa sekä Valkeajärven Nyströmit.
Johan Nyström oli tullut henkikirjoittajan virkaan syksyllä 1854. Virkansa ohella hän harjoitti myös maataloutta sekä liiketoimintaa. Nyströmin omistama Valkeajärven mylly oli Virtain vanhin vesimylly, joka vuonna 1870 arvioitiin kahdeksan äyrin arvoiseksi eli pikkutalon luokkaan. Kotitarvemylly oli muutettu kolmen kiviparin tullimyllyksi, jossa oli myös survinlaitos ryynien jauhamiseen.
Nyström oli uusien asioiden kannattaja. Vuonna 1863 hän liittyi Vaasan läänin maanviljelysseuraan, joka oli maatalouden neuvonnan uranuurtajia. Sen myötä Nyström innostui hevosten jalostukseen – muun muassa Vöyrin yleisessä maanviljelyskokouksessa 1875 hän käytti kaksi puheenvuoroa hevosjalostuksesta ja varsinkin ravihevosista.
Nyström oli puheenjohtajana pitäjän ensimmäisessä ”asutuslautakunnassa”, joka jakoi suonraivaajille apurahoja. Hän oli jäsenenä myös verotusta pohtivassa äyrilistakomiteassa, lainajyvästön kirjurina pitäjänkokousten aikana sekä esimiehenä palovakuutusyhdyskunnassa. Muiden säätyläisten tapaan hän vaikutti voimakkaasti myös seurakunnallisissa luottamustehtävissä.
Talolliset maksoivat kunnanveroista valtaosan. Vuoden 1869 taksoituksessa henkikirjoittaja Nyström maksoi 38 äyristä, mistä 20 äyriä tuli palkasta ja 18 Valkeajärven talosta.
Maaliskuussa 1873 joutui Valkeajärven talo lehtiotsikoihin. Tampereen Sanomat tiesi kertoa hevosvarkaan surmasta, jossa syytettynä oli henkikirjoittaja Nyström renkeineen. Rengit saivat lyhyehkön vankeustuomion.
Suvut Kemiöstä ja Siuntiosta
Vaikka Nyströmit Virroilla edustivatkin säätyläisluokkaa, ei säätyläisyydellä Inhan suvussa ollut pitkiä perinteitä. Virtolainen sukututkija Matti Kankaanpää on seurannut suvun vaiheita muutaman polven taakse Kemiöön ja Siuntioon.
Henkikirjoittaja J. A. Nyströmin isoisä Erik Mattsson Nyström syntyi Siuntiossa 1734. Hän oli ensin sotilas, mistä yleni korpraaliksi; vierasperäinen Nyström lienee otettu käyttöön juuri sotilasnimenä. Hänen puolisonsa oli siuntiolainen Lisa Hansdotter.
Pariskunnan poika Carl Eriksson Nyström (s. 1777) kuului maaseudun asujaimistoon ja oli talokas Siuntiossa. Carl avioitui talollisen tyttären Greta Stina Juhontyttären kanssa, jonka kotitalon nimi oli Gestans.
Carlin ja Greta Stinan poika Johan Abraham syntyi Siuntiossa 24.4.1816 ja kuoli Virroilla 18.6.1883.
Siinä missä Inhan isänpuoleinen suku oli tiukasti siuntiolaisia, polveutui äidin suku yhtä vahvasti Kemiöstä.
Clara Charlotan isoisä oli Anders Isaksson Wikman, kemiöläinen rakuuna. Hän kuoli Suomen sodan aikaan 1808, ja hänen kuolinsyykseen on kirjattu keuhkotauti. Andersin vaimo Stina Johansdotter Västergård oli kemiöläisen talollisen tytär. Myös sukunimi Wikman lienee otettu käyttöön sotilasnimenä.
Pariskunnan poika Anders Andersson Wikman palveli Kemiössä renkivoutina ja avioitui kemiöläisen Greta Lena Christiansdotterin kanssa. Heidän tyttärensä Clara Charlotta syntyi Kemiössä 1831 ja kuoli Virroilla 1874.
Henkikirjoittaja Johan Abraham Nyström ja renkivoudin tytär Clara Charlotta Wikman vihittiin Kemiössä juhannusaattona 1849. Claran äiti Greta Lena muutti Virtain Jäähdyspohjaan tyttärensä perheeseen vuonna 1861. Hän kuoli Virroilla 1873, vuotta ennen tytärtään.
Into Konrad Inhan isovanhemmat olivat molemmin puolin ruotsinkielistä maaseutuväkeä. Inhan vanhemmista tuli säätyläisiä, jotka ajoivat voimakkaasti suomalaisuuden asiaa.
