Kesällä 1915 nousi Inhan Kimalle-huvila Vaskivedelle, Savilahden maalle Mämminniemeen. Kyläläiset muistelevat mökin olleen lautarakenteinen, tuskin tuulensuojaa kummempi, punaiseksi maalattu rakennus. Tuohon aikaan olivat huvilat Vaskivedellä harvinaisia; Saviselällä oli Kimalteen lisäksi vain asioitsija Antilan mökki Huhtisaaren kallionkärjessä.
Kimalteen paikan oli Inha vuokrannut Elo Herman Savilahdelta, joka oli niitä harvoja, jotka saivat huvilalla vierailla. Savilahden tytär, 79-vuotias Anja Lumpia kertoo, että hänen sisarensa ja veljensä saivat viedä Inhalle ruokaa.
”Hannes ja Aune olivat seitsenvuotiaat kaksoset ja he kuljettivat päivittäin Inhalle äitini Riikan laittamaa ruokaa. Taloa siivosi Lahden Anja, mutta hänen tullessaan Inha lähti aina mökistä pois.”
”Inha kuvasi paljon Vaskiveden rantoja. Myöhemmin hän lähetti isälleni kiitokseksi Suomen maisemia -teoksen.”
Kimalteen myöhemmästä kohtalosta ei ole tarkkaa tietoa. Aune Kankaanpää on muistellut, että mökki olisi siirretty myöhemmin Lohjanjärven rannalle. Matti Kankaanpään kirjassa Toiset aijat II kerrotaan myös, että Inha asui Sipilässä sen aikaa kun Kimalletta kesällä 1915 rakennettiin ja souteli päivittäin katsomaan työn edistymistä.
Toinen Kimalle lapsuuden rannoille

Inha rakennutti Virroilla vielä toisenkin Kimalteen, joka edellisen lailla tehtiin laivareitin varrelle. Uuden huvilan paikka oli Nuuttikylän Syrjänniemessä Aleksi Syrjän mailla.
Aleksi Syrjän poika, kohta 80-vuotias Unto Syrjä ajoittaa uuden Kimalteen rakentamisajankohdaksi joko kesän 1916 tai 1917.
”Rakentamisen ajan Inha asui rannassa saunassa, joka oli tuotu jostain Sipilästä päin. Kimalletta tekemässä oli kaksi miestä, joista toinen oli Antto Viitanen Rantasesta.”
Aleksi Syrjällä oli ennestään ollut hyvät suhteet Inhan lapsuudenkotiin Valkeajärven taloon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä. Tätä perua lienee ollut Kimalteen paikan vuokraaminen Inhalle.
Aleksi ja Maija Syrjän kuudesta lapsesta kymmenvuotias Aino oli se, joka sai päivittäin kuljettaa Inhalle ruokaa.
”Ruoka vietiin serviisissä, jossa astiat olivat päällekkäin ja jossa oli kantamista varten sanka”, muistelee Unto Syrjä.

Eräällä ruokareissulla karkasi pikkuveli Unto sisarensa perään Kimalteelle. Tuolloin tapahtui jotain ainutlaatuista lasten elämässä.
”Inha haki sisältä valokuvauskoneensa, käski meidän nojata kiveen ja otti meistä kuvan. Aikaisemmin emme tietenkään olleet olleet valokuvassa.”
Unto Syrjä sanoo Inhan olleen lapsille ystävällinen. Paljon hän oli Kimalteelta pois kuvausmatkoillaan eikä pitänyt yhteyttä kyläläisiin. Inha vaateparsi jäi lapsen mieleen.
”Sillä oli pitkävartiset nauhoitettavat kengät ja sellainen pisempi takki päällä.”
”Naispelko se oli, mutta lapset se hyväksy.”
Inhan levottomuus ei laantunut lapsuusmaisemissakaan. Kun uusi Kimalle oli tehty vesikattoon asti, lähti saunan asuja maailmalle. Kimalteen osti myöhemmin visuveteläinen kauppias Onni Kauttu.
Rakennus on tallella edelleen. Nykyään (1990) se palvelee Pirkanmaan Osuuskaupan virkistyspaikan rantamajana Visuveden kanavan tuntumassa.

Juttusarja: Jäähdyspohja-lehden Inha-numero 1990
- Jäähdyspohja-lehden I. K. Inha -numero nettiin
- Inhan maisemissa
- Into Konrad Inha 12.11.1865–3.4.1930
- Tallennus vanhasta Suomesta (Erno Paasilinna)
- Inha oli Vienan kuvaajien ykkönen (Pertti Virtaranta)
- Tosioloista ja monineuvoista kieltä (Tuomas Anhava)
- Inha oli auteur, tekijä (Vuorenmaa)
- Lehtimiehenä Kreikassa
- Töitä kansan valistamiseksi
- Löytöretkillä
- Pienoinen opas avarassa maailmassa
- Aamuhohteiset ajat Valkeajärven tilalla
- Jäähdyskylän Nyströmit
- Uskalin erakko
- Virtain kaksi Kimalletta
- Valkeajärven myöhempiä vaiheita
- Lähteet