Into Konrad Inha 12.11.1865–3.4.1930

Ihmettele

1865 Konrad Into Nyström syntyy Virtain Jähdyskylässä Valkeajärven talossa henkikirjoittaja Johan Abrahan Nyströmin ja hänen vaimonsa Clara Charlotan yhdeksäntenä lapsena 12. marraskuuta.

1869 Edellisessä lokakuussa viisi vuotta täyttänyt sisar Inha Luciina kuolee 13. tammikuuta. Into oli marraskuussa täyttänyt kolme vuotta.

1874 Clara-äiti ja 2,5 kuukauden ikäinen Impi Margareta kuolevat isoonrokkoon 25. maaliskuuta. Sisar Aina Johanna kuolee 18-vuotiaana 5. toukokuuta.

1875 Nyströmit muuttavat Ikaalisiin, mutta viettävät edelleen kesät Virroilla.

1876 Sisar Ilma 26-vuotiaana lapsivuoteeseen pienokaisensa kanssa; Virtain nimismiehen Kaarlo Gelanderin puoliso.

1877 Into oli aloittanut Tampereen reaalikoulun, josta siirtyy Suomalaiseen Normaalilyseoon Hämeenlinnaan.

1881 J. A. Nyström muuttaa eläkepäivikseen takaisin Virroille.

1883 Inton kuudennen luokan kevättodistuksen keskiarvo on 9,17; täydet kympit poika saa uskonnossa, äidinkielessä, äidinkielen kirjoittamisessa, latinassa, saksassa, maantieteessä, historiassa ja piirustuksessa. Isänsä kuollessa Into oli 17-vuotias. ”Kruununvouti Abraham Nyström nukkui pois pitkällisen sairauden jälkeen, hiljaa ja rauhallisesti, Valkeajärven kodissaan Virroilla 18. kesäkuuta 1883 klo 6 aamulla 67 vuoden 1 kuukauden 24 päivän iässä puolisonsa, lasten, sukulaisten ja ystävien katkeraksi suruksi.” (Hufvudstadsbladet 27.6.1883)

Sisaret Helma, Tyyni ja Saima Karsasjärven rannalla. Kuva: I. K. Inha. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)
Sisaret Helma, Tyyni ja Saima Karsasjärven rannalla. Kuva: I. K. Inha. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)

1884 Into kirjoittaa koulupoikana pienoisromaanin Lähetyssaarnaaja, jonka kustantaa seuraavana vuonna Hämeen Sanomat. Samoihin aikoihin hän kääntää Chateaubriandin Atala, joka ilmestyy hänen veljensä Usko Nyströmin kustantamana.

1885 Into kosii Aini Bonsdorffia, mutta tämän isä, matematiikan yliopettaja torjuu kosinnan. Into ryhtyy opiskelemaan estetiikkaa, suomea ja historiaa Helsingin yliopistossa.

1886 Into tekee polkupyörämatkan Saksan halki Sveitsiin. Matkakuvaukset julkaistaan Uudessa Suomettaressa samana kesänä. Syksyllä hän vaihtaa aineyhdistelmänsä maantieteeseen, geologiaan ja kemiaan.

1887 Into aloittaa avustajana ruotsinkielisessä ja suomenmielisessä Finlandia-lehdessä. Ryhtyy käyttämään nimeä Into Konrad Inha.

1888 Inha saa lyhytaikaisen paikan Päivän Uutisista. Vielä samana vuonna tarjoutuu paikka Uuden Suomettaren ulkomaanosaston aputoimittajana.

1889 Inhan aloittama polkupyöräkauppa on vilkkaimmillaan. Lokakuussa Inha matkustaa Etelä-Baijeriin Grönenbachiin opiskelemaan W. Cronenbergin valokuvauksen oppilaitokseen. Pettyneenä opetuksen antiin jatkaa Wirniinsaamaan oppia E. Jaffé & A. Albertin ateljeessa. Palaa Suomeen Italian kautta.

1890 Tammikuussa tarjotaan Uudesta Suomettaresta toimittajan sijaisuutta kesäksi ja syksyksi; marraskuussa paikka vakinaistetaan.

1892 Atelier Apollon omistaja K. E. Ståhlberg palkkaa Inhan kuvaamaan Pohjois-Suomen maisemia. Marraskuun lopulla on Ståhlbergillä valokuvanäyttely, jossa on esillä 80 Inhan valokuvaa.

1893 Kesällä Inha kuvaa itä-Suomen maisemia; loppuvuoden valokuvanäyttelyssä ne saavat suuren menestyksen. J. Lien Pahuuden voimia ilmestyy Inhan kääntämänä.

Into Konrad Inha lähdössä Vienan Karjalaan vuonna 1894. Kuvaaja tuntematon. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)
Into Konrad Inha lähdössä Vienan Karjalaan vuonna 1894. Kuvaaja tuntematon. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)

1894 Huhtikuussa Inha lähtee K. F. Karjalaisen kanssa Vienan Karjalaan, rahoittajina ovat Ståhlberg ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Inhalla on tuomisinaan yli 200 valokuvaa, joista puolet on esillä onnistuneessa näyttelyssä Helsingissä marras-joulukuussa. J. Lien Niobe ilmestyy Inhan kääntämänä.

1895 Inha valokuvaa Suomea lähes koko vuoden ja teettää matkojaan varten erikoisvalmisteisen, tukevan polkupyörän. Suomi kuvissa ilmestyy vihkoina 1895–1896.

1896 Inha ostaa yhdessä Väinö Wallinin kanssa Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan. Lehti siirtyy heille seuraavana vuonna.

1897 Huhtikuussa Inha matkustaa Ateenaan selostamaan Uuden Suomettaren kirjeenvaihtajana kreikan ja Turkin sotaa. Syksyllä ilmestyy reportaasikirja hellas ja helleenit.

1898 Ainon-päivänä 10. toukokuuta Inha lahjoittaa Aino Krohnille (sittemmin Kallas) hopeakorun, jonka vienalaisesta helmestä hän on maksanut kiväärin ja 10 ruplaa. Aino ei hyväksy kosintaa, muttei palauta korua.

1899 Inha matkustaa Lontooseen selostamaan buurisotaa Uuden Suomettaren ulkomaankirjeenvaihtajana. Maantieteellinen teos Kreikka ilmestyy 1899–1901.

1900 Pariisin maailmannäyttelyssä on esillä Inhan ottama valokuvasarja suomalaisesta maanviljelyksestä.

1901 Inha myy osuutensa Kyläkirjaston Kuvalehdestä Väinö Wallinille, mutta jatkaa lehden toimittajana vuoteen 1905.

1902–04 Ilmestyy Inhan kääntämänä H. Pestalozzin Lienhard ja Gertrud.

1903 Inha ostaa itselleen Karjalohjalta huvilan, josta joutuu luopumaan seuraavana kesänä.

1905 Vieraillessaan Nokialla johtaja Antti Ahlbergin luona Inha saa hysteerisen kohtauksen öisen ukkosilman takia; isäntä toimittaa hänet Pitkäniemen mielisairaalaan. Myöhemmin Inha hakee lisähoitoa ja ryhtyy vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi.

1906 Keväällä Inha muuttaa Hämeenkyröön Väinö-veljensä luo. Syksyllä on masennuksesta kärsivänä hoidossa helsinkiläisessä Kammion sairaskodissa. Loppuvuodesta muuttaa Usko-veljen luokse. Inhan teos Balkanin niemimaa ilmestyy 1907–07.

1908 Inha asuu Mikonkadulla Kaisaniemen puiston vieressä ja kuvaa Helsinkiä WSOY:n toimeksiannosta. Inhan piirtämä Kansakoulun karttakirja ilmestyy Valistuksen tilaamana. Inha kääntää Amundsenin Luoteisväylän ja Wirthin Maailmanliikkeen.

1909 Inhan matkakertomusten valikoima Suomen maisemia ilmestyy. Kansanvalistusseura julkaisee maantieteellisen teoksen Saksanmaa neljänä vihkona 1909–10. Inha kääntää Francén Kuvia metsän elämästä.

1910 Helsinki-opas ilmestyy Inhan laatimana. Inha saa Valtion kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Suomen maisemia.

1911 Vienan matkan kuvaukset julkaistaan teoksessa Kalevalan laulumailta. Samana vuonna ilmestyy Inhan toimittama Lasten ihmeitten kirja sekä hänen kääntämänsä Ungerin Kirjan synty. Toimitustyö Maailman ihmeet I–IV ilmestyy vuosina 1911–13. Valkeajärven tila on myyty W. Rosenlew & Co. Ab:lle.

1912 Inhan maantieteelliset teokset Islanti, tarun ja runon maa sekä Jään ja tulen pohjola ilmestyvät, samoin hänen toimittamansa Maantiede ja löytöretket I.

1913 Inha muuttaa veljensä Onni Nyströmin luo ja kesäksi Padasjoelle; hän hankkii Päijänteelle oman purjeveneen. Talveksi muuttaa Lohjanjärven rannalle Jalavien kesähuvilaan. Liliuksen Eräretkillä Kanadassa ilmestyy Inhan kääntämänä.

1914 Muutto Virroille Uskaliin Onni Tarjanteen kesäasunnolle. Maantiede ja löytöretket II ilmestyy, samoin käännös Ernst Thompson Setonin kirjasta Rolf salolla.

1915 Tarjanteiden tultua kesänviettoon Inha muuttaa Vaskivedelle ja sieltä seuraavana kesänä Syrjänniemeen.

1916 Lohjanjärveltä Jalassaaren Kivessalmesta Inha ostaa palstan, jolle rakennuttaa pienen talon. Asuu siinä vuodesta 1917–1925 erakkona, töitä tehden. Käännöksinä ilmestyvät Robertsin Aarniometsän sydän ja Setonin Harmaan karhun elämäntarina.

1917 Inhan toimituksina julkaistaan Löytöretkillä I–II ja suomennoksina Robertsin Eläinvaltiaita, Setonin Kaksi partiopoikaa sekä Whiten Virginia.

1918 Inha suomentaa Huretin Berliini ranskalaisen kuvaamana sekä Robertsin Erämaan kansaa. Seuraavana vuonna ovat käännösvuorossa Bloemin Rautainen vuosi ja Setonin Eläinten sankareita. Tiede ja elämä I–IV ilmestyy Inhan toimittamana vuosina 1919–22, Suuret keksijät I–II vuosina 1920–21. Vuonna 1922 hän kääntää Talbotin Uusimpia keksinnöitä, Twainin Jenkkejä maailmalla I–II ja Vanderlipin Miten Euroopalle nyt käy?

1923 Maantiede ja löytöretket III ilmestyy.

1925 Inha kääntää Setonin viirihännän, Tekniikan voittokulun ja Amundsenin teoksen Ilmojen halki leveysasteelle 88. Suomen maisemien toinen, kuvitettu painos ilmestyy. Inha muuttaa Ratakadulle.

1926 Maantiede ja löytöretket -sarjan viimeinen, IV osa ilmestyy, samoin Setonin Se vanha hopeanharmaa. Seuraavan vuoden käännöksiä ovat Hudsonin Vihannissa asunnoissa, Lindbergin ”Me”, lentokoneeni ja minä.

1927 Inha tekee viimeisen kesäretkensä Hämeenkyröön Väinö-veljen luo Indian Price -moottoripyörällään.

1928 Inhan käännöksinä ilmestyvät Cainen Sovitus, Lindskogin Kreikkalaisia jumaltaruja ja satuja sekä Montgomeryn Pieni runotyttö sekä Runotyttö maineen polulla; vuonna 1929 Huldin kirjoittama Pallen matka maailman ympäri 44 päivässä, Ohsonin Safari ja Selfridgen Kaupan voittokulku; seuraavana vuonna Cooperin Vakooja sekä Franckin Pennittömänä maailman ympäri. Portuumeina ilmestyvät Gollombin Lontoon poliisi ja Pariisin poliisi.

1930 Into Konrad Inha kuolee leukemiaan Helsingissä 3. huhtikuuta ja hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle.

Inhan kotitalo Jähdyskylän Valkeajärvi. Kuva: I. K. Inha. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)
Inhan kotitalo Jähdyskylän Valkeajärvi. Kuva: I. K. Inha. (Aamu Nyströmin kokoelma/Jäähdyspohjan kyläyhdistys.)

Juttusarja: Jäähdyspohja-lehden Inha-numero 1990

  1. Jäähdyspohja-lehden I. K. Inha -numero nettiin
  2. Inhan maisemissa
  3. Into Konrad Inha 12.11.1865–3.4.1930
  4. Tallennus vanhasta Suomesta (Erno Paasilinna)
  5. Inha oli Vienan kuvaajien ykkönen (Pertti Virtaranta)
  6. Tosioloista ja monineuvoista kieltä (Tuomas Anhava)
  7. Inha oli auteur, tekijä (Vuorenmaa)
  8. Lehtimiehenä Kreikassa
  9. Töitä kansan valistamiseksi
  10. Löytöretkillä
  11. Pienoinen opas avarassa maailmassa
  12. Aamuhohteiset ajat Valkeajärven tilalla
  13. Jäähdyskylän Nyströmit
  14. Uskalin erakko
  15. Virtain kaksi Kimalletta
  16. Valkeajärven myöhempiä vaiheita
  17. Lähteet

Kaipaatko lisää lukemista? Mene Ihmettele-lehden etusivulle! Voit myös lukea lisää kirjoittajalta Maija Myllykangas tai aiheesta .

Jätä kommentti